HDL eli High-Density Lipoprotein tunnetaan "hyvänä" kolesterolina. Sillä on ratkaiseva merkitys sydämen terveydelle, sillä se kuljettaa kolesterolia kehon muista osista takaisin maksaan, joka sitten poistaa kolesterolin kehosta. Korkea HDL-kolesterolipitoisuus voi pienentää sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskiä, sillä se auttaa poistamaan muita kolesterolin muotoja verenkierrosta.....
HDL-kolesterolin testaamisesta on hyötyä monille henkilöille, myös säännöllisiin terveystarkastuksiin osallistuville aikuisille, erityisesti yli 20-vuotiaille. Se on erityisen tärkeää henkilöille, joilla on sydänsairauksien riskitekijöitä, kuten sydänsairauksia suvussa, liikalihavuutta, istumatonta elämäntapaa, tupakointia, korkeaa verenpainetta tai diabetesta. Säännöllinen seuranta on ratkaisevan tärkeää myös niille, joilla on aiemmin ollut alhainen HDL-pitoisuus tai jotka saavat hoitoja, jotka voivat vaikuttaa kolesterolitasoihin.
Matala HDL-kolesterolipitoisuus ei yleensä aiheuta suoria oireita. Kuten muutkin kolesterolin epätasapainotilat, se on yleensä oireeton. Matala HDL-pitoisuus havaitaan yleensä verikokeiden avulla.
HDL-kolesterolipitoisuuden parantaminen edellyttää elämäntapamuutoksia. Säännöllinen liikunta, erityisesti sydän- ja verisuonitreeni, voi auttaa nostamaan HDL-tasoja. Terveellinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja, kuten kalassa olevia rasvahappoja, ja tyydyttyneiden ja transrasvojen vähentäminen voivat myös auttaa. Tupakoinnin lopettaminen nostaa HDL-tasoja merkittävästi. Alkoholin käytön hillitseminen ja terveen painon ylläpitäminen ovat myös hyödyllisiä. Joissakin tapauksissa voidaan määrätä lääkkeitä HDL-pitoisuuden parantamiseksi, erityisesti henkilöille, joiden HDL-pitoisuus on erittäin alhainen tai joilla on muita sydänsairauksien riskitekijöitä.
Useat tekijät voivat vaikuttaa HDL-tasoihin. Perinnöllisyydellä voi olla merkittävä rooli HDL:n lähtötason määrittämisessä. Elämäntapavalinnoilla, erityisesti ruokavaliolla ja liikunnalla, on huomattava vaikutus. Säännöllinen liikunta voi nostaa HDL-tasoja, kun taas lihavuus ja istumatyö voivat laskea niitä. Tupakointi alentaa HDL-kolesterolia merkittävästi, ja tupakoinnin lopettaminen voi parantaa näitä tasoja. Kohtuullinen alkoholinkäyttö voi nostaa HDL-kolesterolia, mutta liiallisella alkoholinkäytöllä voi olla päinvastainen vaikutus. Myös tietyt sairaudet ja lääkkeet voivat vaikuttaa HDL-kolesterolipitoisuuksiin.