Kolesteroli

Kolesterolitasojen testaaminen on hyödyllistä henkilöille, joilla on riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sydänsairauksiin ja aivohalvaukseen. Tällaisia ovat yli 20-vuotiaat aikuiset, henkilöt, joilla on suvussa korkea kolesteroli tai sydänsairaus, ylipainoiset tai lihavat, tupakoitsijat sekä henkilöt, joilla on diabetes, korkea verenpaine tai jotka elävät liikaa. Säännölliset kolesterolitarkastukset ovat tärkeitä myös niille, joilla on aiemmin ollut korkeita lukemia tai jotka käyttävät lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa kolesterolitasoihin.

Korkeasta kolesterolipitoisuudesta ei ole suoraan mitään erityisiä oireita. Se ei yleensä aiheuta mitään havaittavia oireita. Korkea kolesteroli todetaan usein verikokeella.

Kolesterolitason parantaminen edellyttää elämäntapamuutoksia ja joissakin tapauksissa lääkitystä. Elämäntapamuutoksia ovat muun muassa sydänterveellinen ruokavalio, jossa on vähän tyydyttyneitä ja transrasvoja, säännöllinen liikunta, terveellinen paino, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön rajoittaminen. Joillekin henkilöille, erityisesti niille, joiden kolesterolipitoisuus on erittäin korkea tai joilla on muita riskitekijöitä, lääkärit voivat määrätä lääkkeitä, kuten statiineja, jotka auttavat alentamaan kolesterolia.

Useat tekijät voivat vaikuttaa kolesterolitasoihin. Genetiikalla on merkitystä, sillä jotkut ihmiset perivät geenejä, jotka johtavat korkeaan kolesterolipitoisuuteen. Ruokavalio on toinen keskeinen tekijä, erityisesti tyydyttyneiden ja transrasvojen saanti. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa kolesterolitasoihin, ja säännöllinen liikunta auttaa nostamaan HDL-kolesterolia (hyvää kolesterolia). Myös ikä ja sukupuoli vaikuttavat kolesteroliin, sillä kolesterolipitoisuus nousee luonnollisesti iän myötä, ja naisten kolesterolipitoisuus voi muuttua vaihdevuosien vuoksi. Tupakointi, alkoholinkäyttö ja tietyt sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasen toimintahäiriöt, vaikuttavat myös kolesterolitasoihin.