LDL/HDL-suhde
Histamiinin mittaaminen ulosteesta on diagnostinen tLDL/HDL-suhde on tärkeä diagnostinen merkkiaine, jota käytetään sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnissa. Tässä suhteessa verrataan usein "pahaksi" kolesteroliksi kutsutun matala-tiheyksisen lipoproteiinin (LDL) ja "hyväksi" kolesteroliksi kutsutun korkeatiheyksisen lipoproteiinin (HDL) tasoja. LDL vastaa kolesterolin kuljettamisesta valtimoihin, joissa se voi kertyä ja muodostaa plakkeja, jotka lisäävät sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä. HDL puolestaan auttaa poistamaan kolesterolia valtimoista ja kuljettaa sen takaisin maksaan erittymistä tai uudelleenkäyttöä varten. Korkeampi LDL/HDL-suhde osoittaa....
Kuvaus
Sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään kuuluvien henkilöiden, kuten sydänsairauksia suvussaan sairastavien, tupakoivien, korkeasta verenpaineesta tai diabeteksesta kärsivien ja ylipainoisten henkilöiden, tulisi tarkistaa säännöllisesti LDL/HDL-suhteensa. Yli 20-vuotiaille suositellaan myös lipidiprofiilin seulontaa 4-6 vuoden välein.
LDL/HDL-suhteeseen voivat vaikuttaa muun muassa ruokavalio, liikunta, paino, tupakointi ja tiettyjen lääkkeiden käyttö. Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvoja sisältävä ruokavalio voi nostaa LDL-pitoisuutta, kun taas liikunta ja painonpudotus voivat nostaa HDL-pitoisuutta. Tupakointi voi alentaa HDL:ää, mikä huonontaa suhdetta.
LDL/HDL-suhde lasketaan jakamalla LDL-kolesterolitaso HDL-kolesterolitasolla. Jos esimerkiksi henkilön LDL-pitoisuus on 150 mg/dl ja HDL-pitoisuus 50 mg/dl, hänen LDL/HDL-suhteensa on 3,0.
Alhaisempaa LDL/HDL-suhdetta pidetään yleensä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta parempana. Ihannetapauksessa suhdeluvun tulisi olla alle 2,0 miehillä ja naisilla. Yli 5:n suhdelukua pidetään suurena riskinä ja se osoittaa, että elämäntapamuutoksia tai lääketieteellisiä toimenpiteitä tarvitaan.
Testit, jotka sisältävät tämän tuotteen
