Tämä suhdeluku kuvaa enemmän sytotoksisten sappihappojen (esim. litokoolihapon ja deoksikoolihapon) ja suojaavien sappihappojen, kuten ursodeoksikoolihapon (UDCA), välistä suhdetta. Korkea suhdeluku voi viitata lisääntyneeseen oksidatiiviseen tai tulehdukselliseen rasitukseen maksassa tai suoliston ympäristössä. Alhaisempi suhdeluku, jossa on korkeammat neuroprotektiivisten sappihappojen tasot, osoittaa parempaa sappihappojen tasapainoa ja vähäisempää solustressiä. Tasapainoiset arvot tukevat optimaalista maksan detoksifikaatiota ja aineenvaihdunnallista kestävyyttä.
Tämä suhdeluku heijastaa potentiaalisesti haitallisten (sytotoksisten) sappihappojen—kuten litokoli- ja deoksikoolihapon—sekä suojaavien sappihappojen, kuten ursodeoksikoolihapon (UDCA), välistä tasapainoa. Se tarjoaa näkemyksen maksan ja suoliston akselia koskevasta oksidatiivisesta, tulehduksellisesta ja aineenvaihdunnallisesta stressistä.
Korkeampi suhde voi viitata lisääntyneeseen oksidatiiviseen tai tulehdukselliseen stressiin, sappihappojen detoksifikaation heikkenemiseen tai myrkyllisten sappihappojen vähentyneeseen muuntumiseen suojaaviksi muodoiksi. Se voi myös heijastaa mikrobitasapainon häiriötä tai liiallista sappihappojen tuotantoa.
Alhaisempi suhde viittaa yleisesti suurempaan maksa- ja sappitiejärjestelmän suojaan, tehokkaaseen sappihappojen kierrätykseen ja vähentyneeseen solustressiin. Sitä voidaan havaita, kun UDCA-tasot ovat riittäviä puskuroimaan sytotoksisia sappihappoja vastaan.
Maksan detoksifikaation tukeminen, suoliston mikrobitasapainon ylläpitäminen ja riittävän antioksidanttien saannin varmistaminen voivat auttaa säätelemään tätä suhdetta. Ravinteet kuten tauriini, glysiini ja fosfatidyylikoliini sekä tasapainoinen ruokavalio ja riittävä nesteytys tukevat sappihappotasapainoa ja aineenvaihdunnan kestävyyttä.