Kortisolitesti

Miten testi suoritetaan?

Kortisolitesti on helppo sylkitesti, joka kerätään kotona. Sylki kerätään testitikuilla seitsemänä eri ajankohtana päivän aikana 12 tunnin ajanjakson aikana. Kolme aamunäytettä yhdistetään yhdeksi aamuarvoksi, ja kokonaisuudessaan testisi tulos näyttää viisi mittaustulosta: yksi aamuarvo, 2 tuntia heräämisen jälkeen, 5 tuntia heräämisen jälkeen, 8 tuntia heräämisen jälkeen ja 12 tuntia heräämisen jälkeen. Näytteet lähetetään laboratorioon analysoitavaksi, ja saat tuloksesi digitaalisesti.

Alhaisen kortisolin oireet:

• Väsymys
• Lihasheikkous
• Matala verenpaine
• Ruokahaluttomuus
• Pahoinvointi
• Menstruaatiohäiriöt

Korkean kortisolin oireet:

• Painonnousu
• Väsymys
• Helppo sairastuvuus
• Unihäiriöt
• Vähentynyt seksuaalinen halukkuus
• Kohonnut verenpaine

Kortisolista

Kortisoli, eli kehon "stressihormoni", vapautuu, kun altistumme fyysiselle tai henkiselle stressille. Kortisolia tuottaa lisämunuaiset, ja se auttaa sinua suoriutumaan paremmin fyysisesti ja henkisesti akuutissa stressitilanteessa. Pitkällä aikavälillä korkeat kortisolitasot voivat kuitenkin olla haitallisia ja suorastaan vaarallisia keholle, sillä ne voivat nostaa verensokeria, aiheuttaa tyypin II diabetesta ja kohottaa verenpainetta. Liian alhaiset kortisolitasot eivät myöskään ole hyviä. Jos kortisolitasot laskevat liian mataliksi, voi suuri määrä natriumia erittyä virtsaan, mikä voi johtaa hengenvaarallisiin tiloihin. On tärkeää tietää, jos on riskialttiina jommallekummalle ongelmalle. Testaamalla voit saada vihjeen siitä, onko tarpeen tehdä jatkotutkimuksia sairauksista, jotka voivat aiheuttaa kortisolihäiriöitä. GetTested tarjoaa helpon testin, jossa syljen avulla saat selville, oletko riskialttiina vai et.

Kortisolin toiminta

Kortisolilla on monia erilaisia tehtäviä kehossamme. Akuuteissa stressitilanteissa kortisolin erittyminen auttaa suoriutumaan paremmin, sekä fyysisesti että henkisesti. Kortisoli on myös tärkeä suoliston toiminnan kannalta ja säätelee kehon sokerin, rasvan ja proteiinien aineenvaihduntaa. Pitkällä aikavälillä kuitenkin korkeat kortisolitasot voivat olla haitallisia keholle. Liian korkeat kortisolitasot vähentävät rasvan palamista ja heikentävät insuliiniherkkyyttä, mikä voi pitkällä aikavälillä johtaa ylipainoon ja tyypin II diabetekseen. Lisäksi voi esiintyä kuukautishäiriöitä, lihasheikkoutta ja yleistä psyykkistä huonovointisuutta. Kortisoli estää myös tulehduksia. Sen anti-inflammatorinen vaikutus heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, mikä tekee meistä alttiimpia infektioille.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kortisolitasosi ei aina liity stressitasoihisi. Fyysinen aktiivisuus lisää myös kortisolin eritystä kehossa, mutta toisin kuin stressissä, fyysisen aktiivisuuden aikana kortisoli vähentää lihaksiin kohdistuvia tulehduksia. Lääketieteellisessä maailmassa kortisoli on parhaiten tunnettu sen anti-inflammatorisista ja lihaksia hajottavista vaikutuksistaan tulehduksellisten sairauksien hoidossa. Hoidossa käytetään kortisolia kortisonina.

Kortisolivaje

Kortisoli on kehon kaasu ja jarru. Sen tasot ovat korkeimmillaan aamulla ja matalimmillaan yöllä. Rasvan, sokerin ja proteiinien aineenvaihduntaa säätelee kortisoli. Riippuen siitä, mitä teet tai millaisia kuormituksia kehossa on, kortisolin määrä vaihtelee. Jos stressaat, kortisolitasot nousevat. Samoin, jos saat vammoja, kuumetta, infektioita tai adrenaliinia erittyy kehoon. Kortisoli säätelee myös immuunijärjestelmää ja vähentää turvotuksia allergioiden ja hyönteisten puremien yhteydessä.

Kortisoli on elintärkeä hormoni. Sen puute voi johtaa hengenvaarallisiin tiloihin ja vaatii usein lääkitystä. Sairauksissa, joissa keho ei pysty tuottamaan kortisolia, voidaan saada lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta ja Addisonin tauti. Tällöin kortisonilääkitystä tarvitaan, jotta voi elää täysin normaalia elämää.