Kortisolitesti

Miten testi tehdään?

Kortisolitesti on sylkitesti, jonka näytteenotto tapahtuu kotona; se kerätään seitsemän kertaa 12 tunnin sisällä. Kolme ensimmäistä testiä yhdistetään yhdeksi aamuarvoksi, joten testituloksessasi näkyy yhteensä viisi arvoa: aamulla, 2 tuntia heräämisen jälkeen, 5 tuntia heräämisen jälkeen, 8 tuntia heräämisen jälkeen ja 12 tuntia heräämisen jälkeen. Näytteet lähetetään ISO-sertifioituun laboratorioon analysoitavaksi ja saat tuloksesi digitaalisesti.

Tietoa kortisolista

Kortisolia, jota kutsutaan myös kehon ”stressihormoniksi”, vapautuu, kun altistumme fyysiselle tai henkiselle stressille. Kortisolia muodostuu lisämunuaisissa ja se auttaa meitä suoriutumaan paremmin niin fyysisesti kuin henkisesti tilanteissa, jotka keho kokee akuutisti stressaaviksi. Pitkällä aikavälillä korkeat kortisolitasot ovat haitallisia ja vaarallisia elimistölle ja niistä voi seurata ongelmia, kuten korkea verensokeri, tyypin 1 diabetes tai korkea verenpaine. Toisaalta liian vähäinen kortisolin määrä elimistössä ei myöskään ole hyväksi. Jos kortisolitasot laskevat todella alhaisiksi, virtsaan voi erittyä suuria määriä natriumia, mikä voi johtaa hengenvaarallisiin tiloihin. GetTestedin testillä saat viitteitä siitä, tarvitsetko lisätutkimuksia sairauksille, jotka voivat aiheuttaa kortisolihäiriöitä.

Alhaisen kortisolitason oireita:

• Väsymys
• Lihasheikkous
• Matala verenpaine
• Ruokahaluttomuus
• Pahoinvointi
• Kuukautiskierron häiriöt

Korkean kortisolitason oireita:

• Painonnousu
• Väsymys
• Sairastelu
• Uniongelmat
• Alentunut seksuaalinen halukkuus
• Korkea verenpaine

Kortisolin toiminta

Kortisolilla on erilaisia ​​toimintoja kehossamme. Akuuteissa stressitilanteissa kortisolin eritys auttaa sinua suoriutumaan paremmin sekä fyysisesti että henkisesti. Kortisoli on myös tärkeä suoliston liikkeen kannalta ja se säätelee elimistön sokeri-, rasva- ja proteiiniaineenvaihduntaa. Pitkällä aikavälillä korkeat kortisolitasot ovat kuitenkin haitallisia elimistölle. Korkea kortisolitaso hidastaa rasvanpolttoa ja heikentää insuliiniherkkyyttä, mikä voi pitkällä aikavälillä johtaa liikalihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen. Saatat myös kärsiä kuukautishäiriöistä, lihasheikkoudesta sekä mielenterveysongelmista ja tulehduksista. Lisäksi kortisoli heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, mikä altistaa meidät infektioille.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei kortisolitaso liity aina stressitasoon. Fyysinen aktiivisuus lisää kortisolin eritystä kehossa, mutta toisin kuin stressin aiheuttaman erityksen aikana, fyysisen aktiivisuuden aikana erittyvä kortisoli vähentää lihaksissa esiintyvää tulehdusta. Lääketieteessä kortisoli tunnetaan parhaiten tulehdusta ehkäisevistä ja lihaksia heikentävistä vaikutuksistaan tulehdussairauksien hoidossa. Tällöin hoitoon yhdistetään usein kortisoni.

Kortisolin puutos

Kortisolitasojen tulee olla korkeimmillaan aamulla ja alhaisimmillaan illalla. Kortisoli säätelee rasvojen, sokereiden ja proteiinien aineenvaihduntaa. Kortisolin määrä riippuu siitä, mitä teet ja miten stressaantunut olet. Stressi voi nostaa kortisolitasoja, samoin kuin loukkaantuminen, kuume, tulehdukset tai liian korkea adrenaliini. Kortisoli säätelee myös immuunijärjestelmää ja vähentää turvotusta allergioiden ja hyönteisten puremien yhteydessä.

Kortisoli on hyvinvoinnillemme tärkeä hormoni. Sairaudet (kuten Addisonin tauti), voivat aiheuttaa hengenvaarallisen tilan, jotka vaativat yleensä lääkitystä. ”Lievemmät” vaivat voivat silti aiheuttaa valtavan stressin keholle ja mielelle, eikä niitä pidä jättää hoitamatta.